sunnuntai 17. maaliskuuta 2024

Pikku-Pukin promenadilla 12. maaliskuuta

Viime tiistaina töihin lähtiessäni nappasin kameran mukaan. Tarkoituksena käväistä jossain luontokohteessa päivän aherruksen päätteeksi. Littoisenjärvi oli mietintälistalla, mutta lopulta paikaksi valikoitui tuttu ja turvallinen Turun Ruissalo

Kevätaurinko paistoi iltapäivällä täydeltä terältä. Ajelin Kuuvaan katsomassa ovatko käärmeet jo heränneet talvihorroksestaan. Parkkipaikan lähellä on matelijoiden talvipesä, jonka partaalle saapastelin suurin toivein. 

Yhtään luikeroa en aluetta kierrellessäni nähnyt. Menneinä vuosina sieltä on saattanut bongata auringossa lämmitteleviä kyitä. Todennäköisesti olin liian aikaisin liikkeellä - parin viikon kuluttua pääsiäisenä tilanne saattaa olla toinen. 

Linkissä kuvia keväältä 2022, jolloin tärppäsi https://kaislatuuli.blogspot.com/2022/04/paasiaisluontoa-kuuvassa.html




Jotta Ruissalo ei olisi ollut hukkareissu, päätin kävellä Pikku-Pukin rantapromenadin päästä päähän. Se on komeiden pitsihuviloiden reunustama reitti, joka alkaa Ruissalon Kansanpuistosta

Onnistuin missaamaan Turun satamaan menossa olleen Baltic Princess-aluksen muutamalla minuutilla. Laivan ahteria ei paljon viitsinyt kuvata. Muuta liikennettä jäisellä merellä ei ollutkaan. 

Alempana kuvajonossa näkyvää keltaista merimerkkiä ihmetteli alan asiantuntijakin, joka Facebookin Ruissalon ystävät-ryhmässä sitä kommentoi. Hänen jos jonkun pitäisi kepin merkitys tietää. Yleensä sama kaveri selvittää välittömästi joka ikisen mereen ja vesiliikenteeseen liittyvän asian.









maanantai 11. maaliskuuta 2024

Saaronniemen jäällä 2. maaliskuuta

Lauantaina 2. maaliskuuta Turun Ruissalossa talvi näytti jo vähän olevan selätetty. Kävelytiet ja polut olivat pääosin sulia, mikä tuli minulle yllätyksenä. Tavallisesti esimerkiksi Kolkannokan polut ovat pitkään umpijäässä, koska kulkijat ovat tampanneet lumen piukkaan. 

Jonkun verran porukkaa haahuili jäälläkin. Omaan silmään moinen temppu näytti uhkarohkealta. Saaronniemen tuttu saunavalvoja kertoi huolestuneensa ja pirauttaneensa hätäkeskukseen jäillä liikkujista. Viranomainen oli kertonut, että pitää sitten soitella uudelleen jos joku tippuu jäihin. 

Ehkä pilkkijöillä on tietoa jäätilanteesta paremmin kuin tavallisella pulliaisella, mutta ihmettelen mikä ajaa heitä noin kauas rannasta? Eräskin sankari oli melkein laivaväylällä asti. Kai kalaa nousee lähempääkin rantaa, josta luulisi pääsevän helpommin turvaan jään pettäessä. 

Eniten ihmettelin jäälle rynnännyttä nelihenkistä perhettä. Isäntä ryhtyi pilkkimään, äiti ja lapset seurasivat toimenpidettä vierestä. Vaaralliselta näytti. Ehkä saunavalvojan soittoon olisi sillä kertaa reagoitu paremmin mikäli jää olisi pettänyt. 


















keskiviikko 6. maaliskuuta 2024

Klipunkarissa 3. maaliskuuta

Viime sunnuntaina Kustavissa käydessäni poikkesin Klipunkarissa. Se on tunnettu kunnan uimarantana. Paikka on minulle tärkeä, koska siellä opin uimaan 70-luvun alussa ja lapsuuden kesät kuluivat noilla kallioilla.

Hieman arvelutti millainen Klipunkariin johtava tie mahtaa olla. Jyrkkä mäki ei olisi jäisenä houkutellut, mutta se oli hyvin hiekoitettu ja jo lähes sula. Syynä moiseen lienee suuren suosion saanut talviuintipaikka. Kun sakkia ramppaa talvellakin pulikoimassa, on tienkin syytä olla hoidettu. 




Vakka-Suomen Sanomista olen lukenut käyttäjien kehuja Klipunkarin talviuintimahdollisuudesta. Facebookissa eräs Kaarinan kaupunginvaltuutettu puolestaan hehkutti asiaa samaan malliin. Hän mökkeilee Kustavin Vasikkaluodossa, mutta ei pulahda mökkirannan avantoon kun tällainenkin sauma on. 

Latasin Facebookin Kustavi-ryhmään näitä samoja valokuvia. Moni on niistä tykännyt. Minulle tuntematon kalastusharrastaja puolestaan ihmetteli kommentissaan kun vettä ei ole jään päällä ja kyseli onko "vesi laskussa vai nousussa". Siihen on tasan kaksi vaihtoehtoa, enkä tiennyt vastausta. 









torstai 29. helmikuuta 2024

Phuket kymmenen vuotta sitten

Helmikuussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ensimmäisestä ja toistaiseksi myös viimeisestä Thaimaan matkastani. Facebookin Muistot-osiosta innostuneena kokosin viisitoista kuvaa tuolta reissulta.  

Kulunut talvi on ollut poikkeuksellisen pitkä. Marraskuussa alkanut jään ja lumen kausi ei vieläkään näytä laantumisen merkkejä. Paukkupakkasten aika on toivottavasti ohi. Lomareissu aurinkokohteeseen tammi-helmikuussa olisi henkisesti varmasti helpottanut. Lompakosta en uskoisi samaa. 

Thaimaa-kuvia katsellessa tulee fiilis, että tuolla voisi käydä joskus uudelleenkin. Erityistä hinkua Kauko-Itään ei kuitenkaan jäänyt. Kahden viikon matkasta muistuu päällimmäisenä mieleen järjetön hikoilu ja kaoottinen liikennekulttuuri. Tropiikki-ilmasto ei sopinut minulle ollenkaan. Kotonakin on sauna. 




Phuket ei välttämättä kohteena ollut paras mahdollinen valtavan turistimäärän takia, mutta ihmiset olivat kautta linjan ystävällisiä ja maisemat silmiä hivelevän upeita. Mikäli vielä joskus Thaimaanhan matkustan, on kohdepaikka varmaankin joku muu. 

Thaimaan suurimman saaren Phuketin lisäksi kuvia kertyi retkiltä, jotka suuntautuivat lähisaarille kuten Phi Phi Island, Koh Panyi ja Maya Bay. Siellä on vuosituhannen vaihteessa kuvattu Leonardo Di Caprion tähdittämä elokuva The Beach. 













Muutama linkki blogijuttuihin, joita naputtelin heti matkan jälkeen talvella 2014:

http://kaislatuuli.blogspot.com/2014/02/phuketin-matka-osa-2-saarireissu-phi.html

http://kaislatuuli.blogspot.com/2014/03/phuketin-matka-osa-7-viidakkosafari.html

http://kaislatuuli.blogspot.com/2014/03/phuketin-matka-osa-5-promthep-cape.html

keskiviikko 21. helmikuuta 2024

Aurajoen jäällä 11. helmikuuta

Sunnuntaina 11. helmikuuta tieni vei Turun Aurajoen itärannalle. Aurinkoisena, joskin tuulisena pyhäpäivänä ihmisiä oli liikkeellä valtavasti. Syynä moiseen oli pari päivää aikaisemmin avattu jääsilta.

Aurajoessa on ollut jääsilta viimeksi talvella 2018. Sen koommin Turun seudulla ei ole näin kovaa pakkastalvea ollutkaan. Tällä kertaa kylmästä ilmastosta on saatu nauttia tai kärsiä vähän liiankin kanssa, pakkanenhan alkoi paukkua jo marraskuussa. Eikä loppua valitettavasti näy. 

Minut Aurajoen jäälle ajoi kiinnostus nähdä läheltä hiljattain uponnut ravintolalaiva Esposito. Olen kesäisin käyttänyt aluksen palveluja aina silloin tällöin. Se sijaitsee hyvässä paikassa jokilautta Förin vieressä vilkkaasti liikennöidyn Läntisen Rantakadun varrella. Terassilla on mukava tiirailla ohikulkevia ihmisiä ja siemailla ohrapirtelöä. 

Jäiden keskellä kallellaan makaava Esposito oli surullinen näky. Tuskin siitä enää tulee kalua. Turun Sanomien taannoisen artikkelin mukaan laivan raumalainen yrittäjä katseleekin jo uutta alusta samalle paikalle.






Päivän toinen tehtäväni oli löytää Matkahuollon pakettiautomaatti, jotta saisin Kiinasta tilaamani lähetyksen noudettua. Sain halvalla tuotteen, jollaisesta olisin esimerkiksi K-Marketissa joutunut pulittamaan paljon enemmän. En ole ennen näitä ns. kiinankirjeitä suosinut, mutta saapa nähdä jos joskus toistekin.

Ongelmaksi uhkasi muodostua pakettiautomaatin löytyminen. Pömpelin osoitteeksi oli merkitty Tiilentekijänkatu 3. Siinä on asuinkerrostalo. Ystävällinen rouvashenkilö neuvoi, että automaatti löytyy noin sadan metrin päästä Vilhonkadun ja Tiilentekijänkadun kulmasta. Ihmettelen miksi moinen paikka on valittu. 

Luukun avaamiseen tarvittiin Matkahuollon kännykkäsovellus ja puhelimesta piti pistää sijainti päälle. Ja kas, luukku ponnahti auki paljastaen lähetykseni. Etenkin ikäihmisille suosittelen kuitenkin helpompaa ostostapaa.