keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Kissiä aamiaiseksi

Kuuntelin eilen aamulla pitkästä aikaa amerikkalaisorkesteri Kissin Love Gunin. Muutama levyn kappale on soinut siellä täällä useinkin, mutta koko levyä en muista luukuttaneeni läpi vuosikausiin.


Olen ollut Kiss-fani vuodesta 1983 lähtien. Yhtyeen tuotanto on hyvin hallussa ja säännöllisen epäsäännöllisesti joku Kissin levy päätyy levysoittimeen.

Love Gun on aika keskinkertainen tuotos. Bändi oli Amerikan suosionsa huipulla levyn ilmestymisen aikoihin 1977. Kiss oli todellinen aikansa megayhtye oheistuotteineen kuten Kiss-pölynimureineen, flippereineen ja ruohonleikkureineen.

Kissillä oli tuohon aikaan tapana tehdä kaksi lp:tä per vuosi. Todennäköisesti johtuen kovasta levytystahdista, on Love Gun mielestäni jäänyt vaisuksi. Nimikappaleen lisäksi avausraita I Stole Your Love on oikeastaan ainoa täysosuma. Lainabiisi Then She Kissed Me vaikuttaa lähinnä täyteraidalta, vaikka hyvä kappale muuten onkin. Kissin käsittelyssä turha.

Kitaristi Ace Frehleyn tekemä ja laulama Shock Me erottuu joukosta jo siksi, että mies laulaa siinä; ensimmäistä kertaa Kiss-uransa aikana muutakin kuin taustoja.


Kissin debyyttilalbumi vuodelta 1974, seuraajansa Hotter Than Hell ja vuonna 1976 ilmestyt Destroyer ovat mielestäni yhtyeen alkupään parhaat levyt. Kovasti arvostettu Dressed To Kill (-75) on hyvä, muttei lainkaan niin erinomainen kuin monessa tuutissa on hehkutettu. Musiikillisesti se on aika erilainen kuin kaksi ekaa. Rock&Roll Overkin (-76) sisältää rutkasti parempia biisejä kuin Love Gun. 

Mutta mielipide on kuin persereikä. Jokaisella on omansa.



 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti