torstai 9. heinäkuuta 2015

Horse Face Dogin kakkoslevy Sole Survivor

Kun taannoin panin postitse saapuneen cd-levyn autossani pyörimään, olin parin sekunnin ajan äimän käkenä. Oliko se Vivian Campbell, joka ryhtyi sahaamaan Stand Up And Shoutin alkuriffiä? Ei sentään. Pian kappale muuttui, eikä levy suinkaan ollut Dion Holy Diver, vaan Horse Face Dogin uutuusalbumi Sole Survivor.

Horse Face Dog on torniolainen rokkibändi, jonka taustalta löytyy sellaisia yhtyeitä kuin Lambs, Howl, Frostbite ja Free Ride. HFD on musiikillisesti jonkinmoinen sekoitus ainakin Lambsista ja Free Ridesta, joiden nykytoimivuudesta en ole tietoinen.


Olen kuunnellut Sole Survivorin nyt lähemmäs kymmenen kertaa. Levyn vahvuutena pitäisin tanakaa soitantaa ja Lindholmin alati kehittyvää laulua, joka alkaa saada hyvinkin miesmäisiä otteita. Mikään kiljukaula hän ei toki ole aikaisemminkaan ollut, mutta nykyään tuntuu kurkusta löytyvän sopivasti raspia.

Horse Face Dog tuo mieleeni sellaisia yhtyeitä kuin Peer Günt, Motörhead, Dr Feelgood, Backsliders ja Rose Tattoo. Yksikään noista tuskin menee paljon päin honkia, sillä ainakin basisti T.Rebel oli ennen muinoin kova diggailemaan kyseisiä bändejä. Ja on varmasti vieläkin.

Biisimateriaali on tasavahvaa, mutta levy on turhan pitkä kestoltaan. Jos muutama biisi olisi jätetty pois, niin johan lähtisi kuin tykin suusta. Levyn 13 raitaa on ehkä turhan paljon tämänkaltaista jyystöä yhteen putkeen.

Levyn parhaimmistoa mielestäni ovat kolmosraita Killing Business ja Motörheadin mieleen tuova Two Step Plan. Yhteenmiksattu Destroyer / Let It Rain on sekin varsin jykevä kappale. Sen soidessa tänään alkoi sataa ajellessani Turusta Kustaviin. Merkillinen yhteensattuma.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti